Ongelmia – ratkaisuja
Esitykseni LV-suunnittelijalle, Taltekonin toimitusjohtajalle DI Ari Savolaiselle, www.taltekon.fi
Utajärven kivitalokokemuksella: vesikiertotakka, varaajasäiliö jota lämmitetään myös aurinkopaneeleilla sekä pienellä sähkövastuksella 6kW (poissaolovastus). Huoneiden ilmastoinnin tuloilmaputkiin vesikiertopatteri jota säädetään termostaatilla. Tuloilman lämmitys ja jäähdytys maan alle kaivettavien putkikanaalien kautta (yleinen Saksassa, Ruotsissa ja Norjassa). Ei mitään lattialämmitystä.
Ongelma 1. Suomesta ei löytynyt sopivaa vesikiertotakkaa. Passiivienergiatalossa takka tai piippu ei voi luovuttaa juuri lämpöä huonetilaan, sillä huoneet ei sitä voi ottaa vastaan. Takka on kumminkin mukava ja käytännöllinen sekä hyötyliikuntaa edistävä lämmönlähde. Lisäksi meillä oli 25 vuoden hyvät kokemukset vesikiertotakasta. Takkatehtaiden johtajat joille soitin sanoivat; hyvä idea laitetaan pystyyn kehitysprojekti ja haetaan sille rahoitus. En enää halunnut mukaan projekteihin, halusin vesikiertotakan jossa on vesivailla kolmalla sivulla ja päällä. Löysin internetistä tietoa ja pari rakentajaa jotka ovat Suomeen Saksassa valmistetun takan ostaneet. Lisää tietoa löytyy www.passiv.fi -sivustolta ja takasta sen valmistajan sivustolta http://www.normatherm-heiztechnik.de/. Ostin edellämainitun takan.
Ongelma 2. Suunnittelija oli löytänyt ilmastoinnin päätelaitteisiin sähköllä lämpiäviä pattereita (edullisia ja helppo säätää, mutta kun ajatus oli ei sähköä niin…). Olin aiemmin löytänyt vesikiertopattereita ja googlella etsin ja löysin Ruotsista vesipattereiden valmistajan.
Tässä yhteystiedot http://www.veab.com/rubberdoc/broschyr/CWW_FI.pdf
Ongelma 3. Suunnittelijan mukaan ilmastoinnin kanavat ovat suuria ja ilman virtaus huoneissa on liian suuri jos lämmitys hoidetaan pelkästään päätelaitteisiin sijoitettujen vesikiertopattereiden kautta. Tulee vedon tunne. Esitykseni; jokaiseen huoneeseen oma tuloilman puhallus. Vastaus tuli viikon päästä: ”Esityksesi kallis ja lisäksi huonekohtainen puhallus on edelleen liian suuri”.
Päätös: lattialämmitysputkea vähän ulkoseinien vierelle.
Ongelma 4. Maanalaisissa ilmakanavissa on on Saksassa havaittu mm. seuraavia ongelmia; kosteus, itiöt, erilaiset kasvustot, vaikea puhdistettavuus jne. ja niistä ollaan luopumassa, kertoi VTT:n Jyri Nieminen ja esitti vesi/glykoliputken asentamista maahan. Suunnittelija laski, että jos asennamme 170 m halkaisijaltaan 40 mm:n muoviputkea maahan routarajan alapuolelle ja sieltä tuleva n 4-5 asteinen vesi/glykoli viedään ilmastointikoneen tuloilmaputkessa olevan kiertopatterin kautta, muodostaa em maalämpöjärjestelmä käyttökustannuksiltaan edullisen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmän ja on talon päälämpöjärjestelmä. Alla VTT:n Jyri Niemisen kaavio:
Yhteenveto toteutettavista lämmitys- ilmastointi järjestelmistä
Maaputkisto 170 m halk 40 mm. vesi/glykoli kiertopatteri ilmastointikoneen tuloilmaputkessa
– on pää lämmön ja jäähdytyksen lähde. Edullinen ja helppo rakentaa ja käyttää
Vesikiertotakka. luovuttaa yli 90 % energiastaan veteen ja alle 10 % huonetilaan. Saksalainen Normatherm-heiztechnik takan valmistajalla on yli 30 vuoden kokemukset em. takkojen valmistamisesta ja täyttää kaikki Saksan direktiivit.
– Tehokas lämmön lähde, mukava tunnelman luoja ja todennäköisesti helppo käyttää
Aurinkopaneelikapasiteetti päätettiin railakkaasti ylimitoittaa jotta jo helmikuussa ja vielä loka-marraskuussa saataisiin taivaalta ”ilmaista” lämmitysenergiaa. Kun järjestelmän kestävyys paranee jos siinä on helteelläkin pieni kierto, olimme ongelman edessä; Minne lämpö kun 2,5 m3:n vesivaraaja ei ota enää sitä vastaan. Suunnittelijan esitys; talon lattiaan tai välipohjaan. Vastaukseni; Ei kun on muutoinkin kuuma. Autotalli-verstaan lattiaan? Ei, sama syy. Esitykseni suunnittelijalle; ostan vanhan muovisen öljysäilön jonka läpi johdetaan rännien sadevedet ja sinne kuparikierukka, joka purkaa lämpöä veteen. Tämä päätettiin toteuttaa. Ostin 3 m3:n lasikuitusäiliön.
Ilmastointikoneeksi päätimme hankkia tehokkaimmalla lämmön talteenotolla varustetun laitteen. Päädyimme Enervent Oy:n Pingviiniin. Esitykseni Enerven greenairista (joka olisi vielä tehokkaampi) kaatui suunnittelijan ilmoitukseen, että hintaeron takaisinmaksuaika oli yli 80 vuotta. www.enervent.fi
Olen tulossa Oulun seudulle opintomatkalle. Voinko käydä tutustumassa?
Tervetuloa kun sovitaan ajasta. Pistä sähköposti.
Moi, olen itsekkin rakentamassa passiivitaloa ja painin lämmönlähteen valinnan parissa. Ostettavan energian kokonaistarpeeksi kohteessamme on laskettu reilu 16000kWh.
Bruttoneliöitä 296m2 ja ilmatilavuus 1005m3.
Mikä on kohteenne kokonaisenergiatarve energiatodistuksen mukaan?
Kuinkapaljon arvioisitte kattavanne vesitakalla ja entä aurinkokeräimillä?
Mikäli ymmärsin oikein, niin otatte viilennystä kesähelteillä maakeruuputkistosta. Onko jo kokemuksia kuinka järjestelmä toimii?
Tässä luvut bruttoala 181 brm2, rakennustilavuus 755 rak-m3, huoneistoala 156 m2, ilmatilavuus 410 m3
Mitattu ilmavuotoluku on 0,4. lämmitysenergiaa 11140 kWh/v, laitesähköä 9050 kWh/v
Rakennuksen energaiatehokkuusluku 112 kWh/brm2/vuosi.
Aurinkokeräimen onnistuminen on kiinni kahdesta pääasiasta; Keräinten oikea suunta ja varaajan koko. Meillä varaaja 2 m3. Uskon että saamme kaikki lämpimän veden auringosta maalis-lokakuun välisenä aikana. Minusta on mielenkiitoisia kokeiluja siitä, että liikaenergiaa ajetaan samaan maanläpöpiiriin kuin mistä otetaan ulkoilman lämmitys talvella (toinen kieppi putkea samaan kaivantoon). Takalla pystymme lämmittämään myös kaiken tarvitsemamme enrgian jos kovilla pakkasilla poltamme halkoja takassa joka toinen päivä. Maapiirin jäähdytyskäytöstä ei vielä kokemusta, mutta uskon sen toimivan hyvin sen perusteella kun talvi meni loistavasti esilämmityksen osalta.
Meidän kohteessa laskennallinen energiatehokkuusluku on 107kWh/brm2/vuosi.
Jäi hieman epäselväksi onko ilmoittamasi lämmitysenergia 11140kWh/v ja 9050kWh/v todellisia vai laskennallisia.
Kun kertoo ET-luvun bruttoneliöillä, niin saadaan tulokseksi 20272kWh/h, joka on hyvin lähellä ilmoittamiasi energiämääriä.
Minun kohdalla 16000kWh/v on sen verran suuri arvo, että maalämpöpumppu voi tulla kannattavaksi? Tuo luku on laskennallinen, mutta ei välttämättä kovin kaukana lopullisesta. Jos en löydä energiatarvetta pienentäviä seikkoja, niin maalämpöpumppu lienee yksi vaihtoehto vaikkei sitä käsittääkseni mihinkään passiivitaloon ole vielä asennettu.
Oletko mitannut mikä on maapiirin paluuveden lämpötila ilman esilämmityksen jälkeen kovilla pakkasilla?
Asensin omat keruupiirit vesi- ja viemäriverkoston kanssa samaan kuoppaan. Ajattelin että näin saan jäteveden hukkalämmön talteen. Nyt sitten pohdin voivatko nämä putket jäätyä kovilla pakkasilla?
Terve
Olen rakentanut poikani perheelle taloa syksystyä pitkällä päivällä niin etten ole tähän ennättänyt puutua. Jos ne ovat (viemäri ja makierto) riittävän syvällä ja varsinkin jos pohjavedessä en usko jäätymisvaaraan, mutta jos ovat alle metrissä ja varsinkin ajotien alla ilman routaeristystä niin jäätymisvaara on ilman maapiirin vaikutusta.