Tavoiteltavat U-arvot
U-arvot | RakMK:n minimi 2007-2009 | Normitalo tyypillinen 2005 | Matala- energia- talo 2007 arvio | RakMK:n minimi 2010 alkaen | Passiivi- energia- talomme |
Ulkoseinä | 0,24 | 0,21 | 0,18 | 0,17 | 0,09 |
Yläpohja | 0,15 | 0,15 | 0,12 | 0,09 | 0,07 |
Alapohja | 0,24 | 0,2 | 0,15 | 0,16 | 0,10 |
Ikkunat | 1,4 | 1,5 | 1,0 | 1,0 | 0,7 |
Ovet | 1,4 | 1,5 | 0,8 | 1,0 | 0,8 |
Ilmanpitävyys, vuotoluku n50 0,6
Lämmöntalteenoton hyötysuhde yli 80%
Päätimme asettaa tavoitteeksi, että kaikissa rakenteissa saavutetaan asetetut avot, eli emme tee kompromisseja niin, että kun jossain ei saavuteta asetettua arvoa niin toisaalla tehdään paremmin ja kompensoidaan heikompaa kohtaa. Eli tavoite: Talo ilman kompromisseja.
Tavoitteeksi asetettiin betoninen sandwich-elementeistä koostuva talo. Olin löytänyt pari vuotta sitten internetistä Saksassa toteutetun ratkaisun jossa sandwich-elementeissä betonikuorien välisenä siteenä oli muovi- tai lasikuituside joka johtaa huonosti lämpöä teräkseen verrattuna. Perinteisesti betoniset kuoret sidotaan yhteen eristeen läpi menevillä ansainteräksillä. ”Yksi halkaisijaltaan 5 mm:n teräs johtaa yhtä paljon kylmää tai lämpöä kuin 37 cm x 100 cm polyuretaania”sanoi WSP Finlandin talotoimialan varajohtaja DI Jouni Siika-aho. Kun ansainteräksiä on 5-6 kpl/m2 joutuisimme kompensoimaan johtumista vahventamalla eristystä.
Päätös emme kompensoi. Ei teräksiä. Etsi huonosti lämpöä johtavat siteet.
Siteitä ei löytynyt myöskään Saksasta.
Päätettiin piirtää talo elementeiksi suunnitteluohjeena; valetaan betoninen sisäkuori 260 mm:n polyuretaanikerrosta vasten jolloin elementeissä on eristys valmiina.
Suunnittelun edetessä WSP Finland talonrakennusosasto (Siika-aho) Oulussa päätti jättää eristeet pois elementeistä jolloin saisimme ns. kylmiä betonielementtejä.
Tarjouspyynnössä betonitehtaille annettiin mahdollisuus tarjota poikkeavia ratkaisuja, myös sandwich-elementtejä (ilman terässiteitä).
Tarjouksia saimme vain ns. kylmistä betonielementeistä.
Tiivis höyrysulku mahdollisimman vähän läpivientejä
Yliopettaja Matti Leiber OAMK:stä opetti ja näytti meille matalaenergiarakentamisen koulutuksen osanottajille kuinka ilmavuodot syntyvät. Esimerkiksi. Jos seinänpäällä olevan perselankun päälle on laitettu höyrysulkumuovi ja päälle kattotuoli joka ristiin naulataan perselankkuun, niin siitä aina vuotaa. Katsokaa kuvia jokaisen kattotuolin alta aina vuotaa. Laittakaa muovin alle ja kattotuolin pään alle vähän villaa niin ei vuoda. Katsokaa kuvia, niin ei vuoda. Muistakaa joka välissä kun naula lävistää höyrysulun villa suutelee muovin päällä puuta molemmin puolin ja siitä naula läpi niin ei vuoda. Kumitiiviste on tietenkin paras.
Jokainen höyrysulun läpimenevä ilmastointiputken läpivientiin tulee aikaan vuotamaan. Putki tärisee ilman virtauksesta ja oli teippaus tai kaulus, millainen tahansa, vuoto tulee joskus. Ei ilmastoinnin läpivientejä höyrysulkuun. Jokainen johto, putki tai mikä tahansa on laitettava joustava kaulus ja teipattava. Vie höyrysulun läpi vain se mikä on pakko.
Alla lainaus Oulun rakennusvalvonnan sivuilta osoitteesta;
http://www.ouka.fi/rakennusvalvonta/pdf/laatukortit/Tiiveyskortti-26112008.pdf
Sivuilta löytyy myös konkreettisia esityksiä eri runkorakenteiden tiiveyden parantamiseksi.