Olemme asuneet rakennuttamissamme puisessa paritalossa (1977-1982 ja 2007-) sekä betonielementeistä rakennetussa omakotitalossa (1982-2007). Kun lisäksi olen yli 30-vuoden aikana rakennuttanut hotelleja, kuntouslaitoksia, kylpylöitä, lomakyliä sekä sairaalan hometaloon, on kokemusta erilaisista ratkaisuista ja niiden perusteista syntynyt. Vuosina 2007-2009 minulla oli tilaisuus paneutua todella erilaisiin energiansäästö- ja tuottamisratkaisuihin Levillä toimiessani nyt avatun Hotelli Panoraman rakennusaikaisena konsultoivana hotellinjohtajana. Valmistuneessa hotellissa toteutettiin seuraavia avainsanoja; tuulitunnelikokeet, ovet, ikkunat ja vastaavat U-arvo alle 1,0, tiiveys, tehokas energian talteenotto, jäähdytys ja lämmitys tunturihalkeamien vedellä, matalalämpöjärjestelmä, kylmälaitteiden lauhdelämpö käyttöveteen, sähköpaneeleilla led-valaistus, tyhjiöputkilla kesän käyttövesi, valmius tuottaa itse kaikki lämpöenergia.

Päätös uuden kodin rakentamisesta

Kun jäin eläkkeelle syksyllä 2007 ja muutimme betonitalosta takaisin Kempeleen Vihiluotoon 25 vuotta vuokralla olleeseen puutataloon johon teimme sisäremontin, päätimme rakentaa uuden talon vanhan viereen.

Puutalo- betonitalo, matalaenegiatalo – passiivienergiatalo

Ensimmäinen päätös oli, että teemme joko matalaenergiatalon tai passiivienergiatalon.

Toinen päätös oli, että piirrämme talon ”itse” (=arkkitehtimme kanssa) ja etsimme uusia ratkaisuja (joita olemme toteuttaneet myös aikaisemmissa taloprojekteissamme)

Luonnospiirustuksissa syntyi kaksikerroksien talon pohjat jossa alhaalla 1 mh, yksi, tarvittaessa 8 henkilön ruokapöytä, keittiö, korkea oh, eteinen, khh, ph, s, wc ja vh sekä lasitetuttu terassi. Ylhäällä 3 h, kh, 2 vh ja lasitettu parveke. Myös lopulliset piirustukset ovat edellisen pohjalta. Tosin nurkkien määrä lisääntyi luonnosten 8:sta (ruokailutila) 16:sta (lisäksi eteinen ja teknillinen tila).

Menin 2007 Oulun kaupungin järjestämään matalaenergiarakentamisen koulutukseen. Kiitos virastopäällikkö Tapani Mäkikyrölle ja hänen verkostolleen vuosien panostuksesta ja osaamisen lisäämisestä matalaenergiarakentamisessa. Avainsanoja; tiiveys, kylmäsillat, höyrysulku, yhtenäiset lämpöeristekerrokset. Erityisen painokkaasti puhuttiin tiiveydestä ja tavoiteluvusta 0,6.

Koulutuksessa saimme aineiston toteutetusta, ”erittäin matalaenergiatalon” lattia-seinä-välipohja-yläpohja liitoksista puurunkotalossa. Totesin, että noinhan se toimii, eli on valmis osaaminen.

Utajärven betoninen matalaenergiatalo

Kun vuonna 1981 päätimme rakennuttaa Utajärvelle omakotitalon, oli valinta helppoa, sillä olin ollut mukana Kyllönen Oy:n tuotekehitysryhmässä, jossa oli kehitetty mm. Jalokivitalo. Jalokivitalo oli isoista itsekantavista betonisista sandwich-elementeistä rakennettava talo. Rakennuttaja teki massanvaihdon, valoi betonista jopa 5 metrin välein n. 1,0 x 1,0 x 0,3 metrin anturalaatat joihin terästartunnat. Betonielementissä oli ns sokkeliosa, ulkokuori, lämpöeriste ja sisäkuori kaikki valmiina. Elementit hitsattiin anturatartuntoihin ja ylhäältä yhteen, nostettiin kattotuolit päälle tehtiin katto ja jatkettiin rakentamista valmiiden seinien sisällä ja katon alla. Ostimme silloin elementit niin paksulla eristellä kuin silloisella muottitekniikalla oli mahdollista, muistaakseni 16 cm kovaa kivivillaa. Se oli ja on hyvä talo. Siinä on n. 10 m3 kiveä lämpöeristeen sisäpuolella. Kun esim. kesällä 1982 oli hellejaksoja, pidettiin ikkunat ja ovet kiinni ja mentiin välillä sisälle vilvoittelemaan. Lapsille oli ihmetys viilentyvä kylpyhuone joka saatiin aikaan suihkuttamalla kylmää vettä tiilitausteiseen laatoitettuun suihkun taustaseinään. Myös pakkasjaksojen aikana betoni tasasi pakkaspiikkejä luovuttamalla lämpöä massastaan. Talon lämmitys toteutettiin ns. matalaenergiaratkaisulla. Pannuhuoneeseen puilla lämpiävä keskuslämmityskattila, 3 m3:n vesivaraaja jossa käyttövesikierukka ja 3 kpl 6 kW:n sähkövastusta sekä aurinkopaneelivaraus sekä vesikiertotakka jonka teki Saarijärvinen Ari-tuote Oy. Vesikiertoisen keskuslämmityksen patterit päätettiin mitoittaa niin, että talo pysyisi lämpimänä jopa vain 40 asteisella vedellä. Patterithan olivat isoja mutta järjestelmä toimi/toimii hyvin. Myöskin Upon, myöhemmin diffuusio vuodoista epäilty, muoviputkisto on toiminut ja toimii hyvin. Keskuslämmitysjärjestelmään ei vuosiin ole tarvinnut lisätä vettä. Koko järjestelmän kruunas vuonna 1994 asennettu Enervent Oy:n pyörivällä lämmön talteenotolla varustettu Pingvin ilmastointikone. Paikallinen sähkön jakeluyhtiö, Pällin Valo Oy, kävi vaihtamassa sähkömittarit pääteltyään, että noin vähäisellä sähköllä ei niin iso talo pysy lämpimänä. Vaihdon jälkeen sähkölaitoksesta soitettiin, että tulevat vaihtamaan myös vaihdetun mittarin koska sekin viallinen. Tutustuttuaan taloon ja tekniikkaan sähkölaitoksen teknillinen johtaja totesi, että haloillahan tämä pääosin lämpenee ja siksi sähkön kulutus on niin alhainen. Vuonna 2006 koko sähkölaitoksen energialaskutus oli 1500 € ja n. 7 m3 sekahalkoja keskuslämmitykseen ja saunan kiukaaseen. Talon asuinala on 170 m2 ja huoneistoala puolilämpimien tilojen kanssa 215 m2.