Passiivienergiatalo

Tässä skitsi ajatuksesta vesikierto ja korvausilma saunanpiipusta. Nyt sille pitäisi löytää osaava tekijä.
Myös asiallisia kommentteja aiheesta ja luonnoksesta luen mielelläni.

Ainoa iso ongelma talossamme on takan ja kiukaan korvausilman saanti. Kun emme rakennusaikana hyväksyneet ratkaisuksi “tuloilmaputki ulkoa takan alle” tai ” tuloilmaoutki tekniikan tilasta takan alle ja reikä tekniikan tilan seinään” olemme nyt puoli vuotta eläneet sen todellisuuden kanssa, että takka repii tuloilmaa mistä saa mm. liesituulettimen vastavirtauspelti (muovi) joustaa ja ilmaa tulee niin, että rasvasäleikkö huurussa. Oven pielet vinkuvat ja ilmaa tulee kun veto parhaimmilaan. Olohuoneen ison ikkunan ylälaidassa ayrylimassaan on repeytynyt aukkoja joista tuloilmaa virtaa sisään. Katso kuva.
Käytämme Enerventin ylipainekytkintä ns. takkakytkintä. Olemme miettineet olisikko hyvä ratkaisu koko polttoajan päällä oleva ylipaine, muttaa se sotkee ilmastoinnin. Vuonna 2009 kun olimme ostamassa savupiippua, ei ns. kaksoisvaippapiippuja ollut. Päädyimme Schiedel 200 mm:n teräspiippuun osin saksalaisen takan Normathremin näkemyksestä. Noirmatherm ilmoitti silloin, että hormisuositus on 200 mm, mutta 160 mm myös riittää. Nyt aikomuksenamme on asentaa 160 mm:n sisäpiippu ja ottaa sitä kautta korvausilma takan päälle. korvausilmakanava suljettaisiin- avattaisiin takan peltivipuun liitettävällä mikrokytkimellä joka ohjaisi katolla olevaa peltimoottoria. Otamme vastaan kaikkia hyviä ehdotuksia!!!!

Suunnitteluvaiheessa asetimme talon tiiviystavoitteeksi “Ilmanpitävyys, vuotoluku alle n50 0,6″
mittauksissa pääsimme 0,4:ään. Olisimme päässeet alemmaksi, mutta takan korvausilma oli ja on repinyt
itselleen tuloteitä mm. ikkunapielistä. Katso edellinen kirjoitus. Myöskin rakennuksen laskelannallinen lämmitysenergiantarve 21,5 kWh/m2a täyttää odotuksemme

Rakentamisen loppuvaiheessa, kun sähjöjen kaapelointi oli jo tehty mmj-johtimin ja alakatot pääosin tehty, löytyi etsimämme led-valaisimiin pohjautuva älykäs valaisinjärjestelmä, www.valohome.fi. Koska kaapelointi ja sähkökeskus oli jo asennettu, järjestelmä oli mahdollista toteuttaa vain led valaisinjärjestelmän osalta. Järjestelmään asennettiin 12 voltin muuntaja sekä 6 kpl älykkäitä ohjainbokseja joilla ohjataan valtaistuksen kytkentää ja himmennystä.
Perusteet miksi päädyimme led järjestelmään;
1. Energian säästö. Pernteisellä järjestelämällä valaisinteho olisi ollut kaikki valaisimet kytkettynä n 3,5 kWh, valitulla led-järjestelmällä valaisimet täydellä teholla 0,34 KWh.
2. Älykäs valaistuksen ohjausjärjestelmä – Valohome
3. Led lamppuja on nykyisin saatavissa “kaikkiin” perinteisiin valaisinrunkohin
4. Led:n valo on nykyisin myöskin lämmin valkoinen
5. Pitkä käyttöikä, jopa 50000 tuntia eli jos 4 h päivässä niin lähes 40 vuotta.
Käytössä valaistus on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Tässä linkki sivuille Valohome.

Olemme viime aikoina lukeneet vtt:n tutkimuksista (mm TM rakennusmaailma) joissa on selvitetty teräspiipun väärien asennusten aiheuttamia tulipaloja. Kaksi keskeistä rakennusvirhettä on tullut esille em. artikkeleista. Teräspiipun ulkovaippa on ollut kosketuksissa palavaan materiaaliin ja toinen; palava puhallusvilla, selluvilla, on puhallettu teräskuorta vasten eli välissä ei ole ollut palovillaa. Edelläoevasta oppineena päätimme; Noudattaa tarkasti asennusohjeita ja rakentaa piipun välipohjan ja yläpohjan läpiviennin niin, ettei palovaaraa olisi.
Päädyimme Schidel ICS piippuun. Saksalainen takka, saksalainen piippu. Piipun alapään kiinnitimme sovitekappaleella takkaan. Piipun paino lepäsi teräsbetoniseinään kiinnitetyn teräsrungon päällä jossa oli päällä kivilevy ja keraaminen laatta. Välipohjan kattopaneelin ja 3 + 13 cm:n polyuretaanieristeeseen sahasimme 10 cm suuremman aukon kuin piipun ulkohalkaisija oli. Ladoimme piippuelementit niin, että pystyimme alakautta kiinnittämään höyrysulkulaminaatiin epdm läpivientikumin jolla varmistetaan tiiveys. Alakattoon kiinnitettiin rst peitekaulus, Ullakkotilassa asensimme em. höyrysulkukumia vasten mukana tulleet A1 luokan lämmöneristekourut niin, että niiden kokonaiskorkeus on 1 m. Myöskin vesikaton raakaponttilaudoituksen sahattiin 10 cm suurempi aukko kuin mitä piipun ulkohalkaisija on ja se peitettiin Uni-flash kumi- alumiinilevy kappaleella joka piivistää vesikaton läpiviennin. Kun yläpohjaan puhallettiin 70 cm palamatonta kivivillaa rakenne on sellainen kuin asennusohjeissa sanotaan ja toisaalta myöskin vtt:n tukimusten johtopäätöksissä esitetään. Alla linkki asennusohjeet sivuille: schiedel asennusohje

Vesikierto takka ostettiin suoraan saksasta tehtaalta. Valmistaja oli 30 vuoden kokemuksen
omaava Normatherm Stahlheizkesselbau GmbH. Suomenkieliset asennus- ja käyttöohjeet valmistuivat ennen takan asennusta ja löytyvät www.normatherm-heating.com sivuilta.
Ostamamme takka oli 15 kW:n tehoinen. Takan paloa säädetään kääntöpellillä. Kun meillä on 7 metrin pituinen ja 200 mm:n halkaisijaltaan oleva piippu, veto on erittäin hyvä ja pelti saa olla melkein kiini. Takka on erinomainen massaveden lämmitin.

Betonisen passivienrgiatalomme suurimpia haasteita on ollut; saavuttaa sisäseinä ja lattianraja sellaiseksi, että kylmä ei johdu siihen. Aiemmin olemme kertoneet
1. Sokkelin rakenteesta; 230 mm polyuretaania, eikä rautoja (kylmäsiltoja) sisä- ja ulkokuoren läpi
2. Sokkelin ulkokuoressa anturaa vasten 120 cm pitkästi xps:ää, 30 cm betonikannas, 120 cm xps, 30 cm betoni, jne.
3. Sisäkuoressa anturan päällä pystyssä 10 cm vahva 60 cm korkea xps joka yhtyy lattian 230 mm: polyutetaaniin
Viime vaiheessa asensimme ulkokuoreen anturan päälle pystyyn 5 cm vahvan ja 60m korkean finnfomain sekä routaeristeeksi eps:ää 120 cm leveästi 15 cm vahvana ja vielä 60 cm 5 cm vahvana eli routaeristeellä leveyttä 180 cm. Kulkuteillä eritys on kauttaaltaan xps:ää. Kaikki täyttö tehtiin routimattomalla maalla.

Miksi näin.
1. Tuo lattian- ja seinärajan passivienergiatalon vaatimus saavutetaan
2. Talomme ei vuoda ollenkaan lämpöä maapohjaan. On eristettävä leveästi ja huolella jotta routa ei pääse eristeen alakautta sokkelin/ talon alle

Olimme ostaneet A-tiilikate Oy:tä tasaisen, mustan Aava betonitiilikaton. Toimituksen pystyimme ottamaan vastaan vasta syyskuussa uuden katuyhtyden valmistuttua. Tiilet tulivat sovittuna päivänä. Ruoteet olimme naulanneet jo keväällä, mutta tiilikaton asennustarjousten hinta oli taivaissa. Mitä tehdä. Panimme työvoimatoimistoon haun; tiikaton asentaja, vastauksia tuli runsaasti, valitsimme aktiivisimman ja soitimme Nosturipalvelu Sulkalan nostamaan niput katolle. Nyt asennustyö on valmis ilman peltien ja kattoturvatuotteiden asentamista ja hinta on alle puolet halvimpaan urakkatarjoukseen verratuna.

Ostimme Sakasta 15 kW:n tehon vesikiertotakan. Takan valmistajalla Normateherm yhtiöillä on yli 30 vuoden kokemus takkojen vamistamasesta. Sillä on kaikki tarvittavat serttifikaatit ja teknilliset kokeet tehtyinä.
Meillä oli ja on edelleen edellisessä talossa käytössä vesikiertotakka josta 30 vuoden kokemuksemme ovat erinomaisia. Passivienergiatalossa takka ei voi lämmittää juurikaan huoneilmaa sillä talo ei olta sitä lämpöä vastaan. Mielenkiintoista tulleessa takassa oli sen automaattinen jäähdystysjärjestelmä. Eli on täysi tuli takassa ja sähköt katkeaa. Ensisessä takassamme panimme ilmaluukut kiinni ja kuuntelimme kiehuvan veden pauketta terässydämmessä. Tässä takassa on kupariputkikierukka. Kun veden läpötila nousee ja kierto ei toimi, termostaatti avaan kylmävesiverkkoon kytketyn kierukan ventiilin ja kylmävesi virtaa takan kierukan läpi jäähdyttäen takkaa niin, ettei se kiehu ja “pauku”
Kun takan vesiputkisto ja tarmostaatit ym oli asennettu, teräksien takkasydämen ympärille asennettiin ensin määräysten mukainen palovilla. Sitten tein rakenneputkesta kehyksen johon ruuvasimme kivilevyt ja niiden päälle keraamiset laatat sikabond liimalla. Liimalla siksi, että se hahollistaa mahdollisen lämpölaajenemisen tuoman laattojen liikkeet.Takan levyistä vielä osa asentamatta sillä painekoetta ei ole vielä tehty. Kun kaikki on valmista päälle nurkkaa tehdään 30 x 60 cm:n huoltoluukku (yksi laatta) ja vasemma sivulla on alhaalla ilmanottosäleikkö.

Kävimme mielenkiintoisia keskusteluja monien asijantuntijoiden kanssa ikkunoiden ja ovien kiinnityksestä.
Lähtökohta oli se että pyritään mahdollisimman hyvään lämmöeristävyyteen ja ilmatiiveyteen.
Meillä seuraava seinärakenne sisällä 150 mm bahva teräsbetoniseinä, siihen naulattu muovisillla tuttinauloilla 2 x 130 mm:n = 260 mm:n polyuretaanilevyt (vastaa 600 mm villaa) 5 cm.n ilmarako ja 12 cm:n teräsbetonien ulkokuori. Olimme ostaneet ikkunoiksi ja oviksi Skaalan Alfa totteet joiden karmileveys oli 210 mm.
Meille esitettiin aukkoihin vanerikehän rakentamista, tukilankun kiinnittämistä betoniseen sisäkuoreen aukon ympärille, terästukia ja teräspultteja vinosti siäskuoren läpi karmilankkuun, puupönkkiä ulkokuoresta karmiin jne.
Päätimme asentaa ikkunat ilman taustatukirakenteita ja karmipultteja vain vaahdottamalla tiivistäen ja kiinnittäen. Eli puukkosahalla sahattuihin aukkoihin nostettiin ikkuna, kiilattiin se suoraan ja vaahdotettiin neljässä osassa. Ensin sisältä kerros noin karmin keskelle ja toinen sisäpintaan. Ulkoa kerros keskelle ja toinen ulkopintaan, niin että vaahtokerrokset ovat mahdollisimman tiivitä. Vaadotuksen kuivuttua sisäpintaan laitettiin akryylimassa varmistamaan ilmatiiveyden
Ovien ympärille kiinnitettiin sisäkuoreen kiila-ankkureilla 68 mm:n kertopuu joka on siellä valmiina siltä varalta jos uretaanivaahdotus ei pidäkkään raskasta ovea paikoillaan. ovi nostettiin kiila-ankkureilla kiinniteyn kertopuun päälle ja muutoin ne asennettiin kuten ikkunat, eli karmipultteja ei ole. Aika näyttää kuinka asennuksemme toimivat. Uskalsimme tehdä näin sillä kaikki ovi ja ikkuna-aukot olivat saman betonisen sisäkuorielementin sisällä joten ns. elämistä ei ole.