Passiivienergiatalo

Sähkön vuosikulutukset
Vuonna 2021 aurinkokeräin (veden lämmitys) ei toiminut, halkoja ei ollut ja on hybridiauto
Vuonna 2022 lämmitettiin vähän puilla, hybridiautolla ajettiin lähes kaikki ajo sähköllä ja aurinkokeräin korjattiin alkukesästä

Vuosi Kulutus (kWh)
2016: 8734
2017: 8161
2018: 9962
2019: 16984
2020: 12819
2021: 20034
2022: 17801
Yhteensä 94496

Vuoden 2022 luvut päivitetty 23. maaliskuuta 2023

Samassa yhteydessä mitattiin talon ilmastointi. Mittauksessa huomasimme, että takan pellin suuri häkäleikkaus sekä korkea piippu (7 m) aiheuttivat vedon jossa poistovirtaama oli suurempi kuin Enervet ilmastointikoneen jäteilman virtaama. Edellisestä johtuen konellisen ilmastoinnin säädöt ovat pielessä, mutta asuintilojen sisäilma on hyvä sillä tiloissa on tuloilmaventtiilit.

Tammikuun 16. päivä 2013 Kuopion yliopiston tutkijat mittasivat talomme tiiveyden. Tiiveys todettiin erittäin hyväksi sillä arvo oli 0,32 ppm, kun edellien mittaus 2 vuotta aikaisemmin oli 0,36 ja passisitalon raja-arvo 0,50

Itä-Suomen yliopiston tutkija Samuel Hartikainen tuli 26.11.2012 päiväksi meille tekemään sisäilman tarkkuusmittauksia. Tarkasti ja laajasti päivän ajan sitten ilmaa mitattiinkin. olohuoneesta, makuuhuoneesta, kanavistostosta mittausyksiköitä välillä vaihtaen. Hartkaiselle sahattiin mukaan kattopanelin pätkä (kattopaneli on kapeista rimoista liimaalla tehty Effex), porekylvyn kypyainetta jne. Tutkija Samuel Hartikainen teki näytteiden keräystä sisäilman laadun määritystä varten. Kerätyistä näytteistä analysoidaan haihtuvia ja puolihaihtuvia orgaanisia yhdisteitä Sisäilman ja työhygienian tutkimusryhmän kehittämillä analyysimenetelmillä Ympäristötieteen laitoksella Kuopiossa.
Laboratoriossa hän voi erotella huoneilmassa ja rakenteissa olevat aineosat erilleen. Perusrakenteemme koostuu betonista ja sen tasotteista. Pintarakenkenteet on puuta (kattopaneelit, parketti, kaappien ja kalusteiden rungot), vesliukoista maalia, tapettia ja lattapintoja. Kuvassa mikrofoni jalan taitekohdassa piirongin päällä on sisäilman analysaattori joka ottaa talostamme ilmanäytteen viiden minuutin välein seuraavat kaksi vuotta. On mielenkiintoista saada väliaikaistuloksia Samulilta ja tavata taas kesällä uuden mittauksen merkeissä.

Passiivienergiatalossa on hyvä sisäilma ja siellä on hyvä asua. Olemme asuneet talossamme nyt kaksi lähes kaksi vuotta. Kokemuksemme ja myös kotonamme käyneiden kokemukset ovat hyvät. Energiaa kuluu asumiseen erittäin vähän. Lämpö on vakaa ja ilmastointi erinomaisesti.
Talomme valittiin yhdeksi kuudesta valtakunnalliseen lähes 2-vuotta kestävään sisäilmatutkimukseen. Vertailutaloja, eli ns. normitaloja, tutkimuksessa on yli kymmenen. Tutkimuksessa selvitetään jatkuvilla näytteenottajilla ( yksi 5 min välein ja kolme näytteenottajaa ½ tunnin välein) otettujen ilmanäytteistä mm lämpötilaa, kosketutta, hiilidioksiidia, muita asukkaiden, ruoanlaiton sekä rakenteiden jättämiä päästöjä ja hiukkasaineita. Talostamme tullaan tekemään mm. lämpökuvaus ja tiiveysmittaus. Tulokset julkaistaan mm. laboratoriotukloksina ja opinnäytetöinä. Tällaisen perustutkimuksen kautta saamme hyvää tietoa tervelliseen rakentamiseen ja asumiseen. Julkisemme tuloksia sivuillamme Työterveyslaitoksen ja VTT:n kanssa sopimassamme laajuudessa

Puolentoista vuoden tutkimisen ja kokeilujen jälkeen päädyimme vesivaipalla olevan sisäpiipun asentamiseen vesikiertotakan (Normatherm) teräksisen 200 mm:n halkaisilla (Schiedel) piipun sisälle.
Pääasiallinen syy em. ratkaisuun on; Saamme esilämmitetyn paloilman takalle passiivienergiatalossamme.
Toisijainen syy: Saamme lisäenergiaa savukaasuista. Energian siirrämme kierukan kautta massavaraajan veteen

.
Tietoja tuosta sisäpiipusta: Vesivaipan vituus 6 m. kokonaispituus 678 cm. Ilmaväli 1cm (Vastaa n 7 cm putkea)
Vesivaipan vahvuus n 1 cm ja savukaasukanavan sisämitta n 150 mm.
Irroitimme Schiedel piipun ylimmän elementin. Teetätimme siihen 50 mm:n reijät meno- ja paluuvedelle, 90 mm:n reijän ja siihen putken paloilmalle skä asensimme termostaattianturan paikoilleen. Nostatimme Sulkalan nosturilla tämän kokonaisuuden paikoilleen. Oikeassa kuvassa piipun yläpää. Edessä on kytkentä järjestelmään ja koeajot.

Tässä skitsi ajatuksesta vesikierto ja korvausilma saunanpiipusta. Nyt sille pitäisi löytää osaava tekijä.
Myös asiallisia kommentteja aiheesta ja luonnoksesta luen mielelläni.

Ainoa iso ongelma talossamme on takan ja kiukaan korvausilman saanti. Kun emme rakennusaikana hyväksyneet ratkaisuksi ”tuloilmaputki ulkoa takan alle” tai ” tuloilmaoutki tekniikan tilasta takan alle ja reikä tekniikan tilan seinään” olemme nyt puoli vuotta eläneet sen todellisuuden kanssa, että takka repii tuloilmaa mistä saa mm. liesituulettimen vastavirtauspelti (muovi) joustaa ja ilmaa tulee niin, että rasvasäleikkö huurussa. Oven pielet vinkuvat ja ilmaa tulee kun veto parhaimmilaan. Olohuoneen ison ikkunan ylälaidassa ayrylimassaan on repeytynyt aukkoja joista tuloilmaa virtaa sisään. Katso kuva.
Käytämme Enerventin ylipainekytkintä ns. takkakytkintä. Olemme miettineet olisikko hyvä ratkaisu koko polttoajan päällä oleva ylipaine, muttaa se sotkee ilmastoinnin. Vuonna 2009 kun olimme ostamassa savupiippua, ei ns. kaksoisvaippapiippuja ollut. Päädyimme Schiedel 200 mm:n teräspiippuun osin saksalaisen takan Normathremin näkemyksestä. Noirmatherm ilmoitti silloin, että hormisuositus on 200 mm, mutta 160 mm myös riittää. Nyt aikomuksenamme on asentaa 160 mm:n sisäpiippu ja ottaa sitä kautta korvausilma takan päälle. korvausilmakanava suljettaisiin- avattaisiin takan peltivipuun liitettävällä mikrokytkimellä joka ohjaisi katolla olevaa peltimoottoria. Otamme vastaan kaikkia hyviä ehdotuksia!!!!

Suunnitteluvaiheessa asetimme talon tiiviystavoitteeksi ”Ilmanpitävyys, vuotoluku alle n50 0,6”
mittauksissa pääsimme 0,4:ään. Olisimme päässeet alemmaksi, mutta takan korvausilma oli ja on repinyt
itselleen tuloteitä mm. ikkunapielistä. Katso edellinen kirjoitus. Myöskin rakennuksen laskelannallinen lämmitysenergiantarve 21,5 kWh/m2a täyttää odotuksemme

Rakentamisen loppuvaiheessa, kun sähjöjen kaapelointi oli jo tehty mmj-johtimin ja alakatot pääosin tehty, löytyi etsimämme led-valaisimiin pohjautuva älykäs valaisinjärjestelmä, www.valohome.fi. Koska kaapelointi ja sähkökeskus oli jo asennettu, järjestelmä oli mahdollista toteuttaa vain led valaisinjärjestelmän osalta. Järjestelmään asennettiin 12 voltin muuntaja sekä 6 kpl älykkäitä ohjainbokseja joilla ohjataan valtaistuksen kytkentää ja himmennystä.
Perusteet miksi päädyimme led järjestelmään;
1. Energian säästö. Pernteisellä järjestelämällä valaisinteho olisi ollut kaikki valaisimet kytkettynä n 3,5 kWh, valitulla led-järjestelmällä valaisimet täydellä teholla 0,34 KWh.
2. Älykäs valaistuksen ohjausjärjestelmä – Valohome
3. Led lamppuja on nykyisin saatavissa ”kaikkiin” perinteisiin valaisinrunkohin
4. Led:n valo on nykyisin myöskin lämmin valkoinen
5. Pitkä käyttöikä, jopa 50000 tuntia eli jos 4 h päivässä niin lähes 40 vuotta.
Käytössä valaistus on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Tässä linkki sivuille Valohome.